maanantai 29. marraskuuta 2010

Pienenä

Lumikko haastoi aiheeseen.


1. Mitä vastasit pienenä kysymykseen Mikä sinusta tulee isona? 

Sairaanhoitaja? Tai jotakin vastaavaa.


2. Ketkä olivat sarjakuvien tai piirrettyjen lemppareitasi?

Aku Ankat. Niitä ilmeisesti luettiin minulle, koska olen niiden avulla alkanut hahmottaa kirjoitetun tekstin ja kielen yhteyttä. Olen myös soittanut ja laulanut Akuista pienillä keltaisilla sähköuruilla ennen lukemaan oppimistani.
Lukemaan olen ryhtynyt ennen kansakoulun alkua itsekseni ja nimenomaan Aku Ankoista. Tavaaminen olikin sitten paljon vaikeampaa Teräväisen Sylvin opetuksessa.

Siitä kun mustavalkoinen televisio oli ihan uusi asia niin muistan lähinnä Niksulan TV:n ja Kylli-tädin. Myyrä on huippu!! Piirretyistä muistiini on jäänyt musta Calimero –kananpoika joka kulkee munankuori päässään ja sanoo että ”… ja se on kyllä ihan väärin!”



3. Lempileikkisi?

Minulla ei ole mielikuvaa varhaisimmista leikeistä. Kai sitä on hiekkalaatikolla jotakin touhuttu.  Kun olin yhdestä nukesta katsonut että mitä se oli ns syönyt, sain lahjaksi uuden nuken jolla en saanut leikkiä kuin ”nätisti”, tosi tylsää. Mitä sellaisella nukella tekee? Pikkuautot olisivat olleet paljon kivempia, niitä olisi voinut vaihdella poikien kanssa. 
Matchboxeja! Kuva: Mattel
Rannassa käytiin kesällä uimassa varmaan ainakin neljä kertaa päivässä, sukeltaminen ja vedessä puljaaminen oli ihanaa. Syksyisin kakarat sitten vietiin lääkäriin korvien huuhtelua varten kun hiekkaa ja pohjasta kaivettua sinistä savea oli korvakäytävät täynnä.

Vähän vanhempina kiipeiltiin riippusillan kaiteilla ja vaijereilla koska se oli ehdottomasti kiellettyä. Lällällää, ei tullut kukaan hakemaan alas!
Polttopalloa, kymmenen tikkua laudalla, viimeinen pari uunista ulos jne. Syyspimeällä oli jännää olla isompien kanssa taskulamput mukana rosvoa ja poliisia.


4. Parhaat synttärisi ja miksi?
En muista yhtään syntymäpäiviä lapsuusajalta, mikä tuntuu nyt vähän kummalta.



5. Mistä urheilusta pidit?
Kesäistä sulkapalloa ja ’uiskentelua’ ei miellä urheiluksi, en kai erityisemmin pitänyt mistään.
Koulussa olin lento- ja koripallojoukkueiden kapteeni vain koska en ollut lyhyt.



6. Ensimmäinen musiikki-idolisi? 

Kai Hyttisen Käymään vain oli ensimmäinen rallatus jonka osasin muksuna kokonaan ulkoa, sittemmin nuppiin tarttui kyllä paljon muutakin merkillistä. 60- ja 70-luvun pop ja rock on myös hauskaa Creameineen, Wigwameineen ja kesämusiikki Mungo Jerryineen. Ja se kauhea vihreä nauhuri.
Kuva: Elvis Ry
Ensimmäinen idoli on kuitenkin ehdottomasti Hector. Loooistavat niin, tähdet jäätyneet nuuoo… 



7. Paras joululahjasi tai muu lahja, jonka olet saanut?

En taida muistaa joululahjoja, ainakaan mitään erityisiä. Isä teki itse minulle vanerisen harjakattoisen nukkekodin yhdeksi jouluksi mutta se jäi aika vähälle käytölle. Hmm, jos vielä löydän sen jostakin niin siitä tulisi tosi kiva hylly vaikka lasihelmipurkeille tai keittokirjoille :D


Mutta se oli kerrassaan huikeata kun pääsi itsekseen käymään kirjastossa ja kirjastoautossa, se avasi ihan uuden maailman. Minä ahmin kirjoja, useita joka viikko. Aloitin viisikoista ja jatkoin aikuisten osastolle. Luin myös yöllä kun olisi pitänyt nukkua
Lukeminen avaa uusia näkökulmia ja rikastuttaa sanavarastoa, kirjastot ovat upeita lahjoja kaikille käyttäjilleen!
Iitin kirjastosta. Kuva www.kouvolansanomat.fi

8. Mitä olisit halunnut elämässäsi tehdä, jota et vielä ole tehnyt

Matkustaa tuntemattomille seuduille ja takaisin, kirjoittaa tietokirjoja, keksiä tehoavia ja ilmaisia lääkkeitä nykyisiin sairauksiin, kehittää helppokäyttöinen ja turvallinen fuusioreaktori, lopettaa sodat, oppia hetkessä todella taitavaksi tanssijaksi (ihan niin kuin elokuvissa!) ja istuttaa monimuotoinen metsä.


Huoh.


lauantai 20. marraskuuta 2010

1. luminen päivä

Torstaina 18.11. olimme Joutsenossa, pitämässä mukaville naisille askartelupäivää. Ohjelmassa oli rintakorukukkien / vieheiden huovuttamista pehmeästä esihuovasta, alkukiinnitys huovutusneulalla ja muotoilu saippuan ja kuuman veden avulla työstäen


Toisena puuhana oli keramiikkaisten kynttiläalustojen maalausta ja koristelua. Joulutervehdyksiä valmistui useita!

tiistai 16. marraskuuta 2010

Syksyn viimeisiä värjäyksiä

Talvi painaa päälle, kattilat ja saavit ovat olleet jo useampaan kertaan jääkannella varustettuja. Kun olemme olleet loppukesästä lankoja jossakin myymässä, ovat ihmiset halunneet ostaa pääosin vihreitä värejä joten ne olivat lopussa.

Vihreän värjääminen vaatii kaksi eri värilientä, keltaisen ja sinisen. On hiukan makuasia että kumman värin laittaa ensin, nyt isänpäivänä värjätessämme käytimme molempia menetelmiä. Keltaiset padalliset keitettiin jo aiemmin pihan tarhapiiskuista ja kuivatuista pietaryrteistä. Keltaista meillä oli siis jo osittain valmisteltuna.
Sininen väri lankoihin saadaan luonnonvärjäyksessä ihan eri tekniikalla, indigolla kyyppivärjäyksenä.

Vihreitä lankoja huuhtelussa, kauniita sävyjä
Värjäsimme reilut kaksi kiloa keltaiseksi värjättyjä lankoja indigolla vihreiksi sekä reilun kilon valkeaa lankaa vaaleansiniseksi. Siniset langat pääsivät etikkavesihuuhtelun jälkeen keltaiseen jälkiväriliemeen vielä lämmittelemään yön ajaksi. Indigolla värjätessä on väriliemi hyvin emäksistä, ja jos lankojen pH-arvoa ei neutraloida pesuilla ja huuhteluilla, langoista tulee ikävän karkeita.


Hienoja vihreitä tuli! Värjäyskaveri tarvitsi jo paksun pipon kylmää vastaan.

maanantai 8. marraskuuta 2010

Kutistemuovi

Ensimmäiset kutistemuovin käytön testukset tehtiin himmeän kuultavalla muovilla. Kutistuvuus ei ollut tasaista, pehmeänä muovina piirretty ympyrä oli paiston jälkeen pitkä ovaali. Seuraavaksi on tarkoitus kokeilla, että voinko huomioida tämän epäsäännöllisemmissä muodoissa. Kutistemuovista saa tehtyä esimerkiksi kevyitä korvakoruja ja rintaneuloja

Pitää vielä testata myös muita laatuja, mm mustaa kutistemuovia.

Kylmäbatikkia

Tänään olin kaverin kanssa pitämässä kylmäbatikkikurssia mukaville naisille. Värikkäitä kasseja tuli todella paljon!

Marsunäyttelyssä

Pyhäinpäivänä olimme taideseuralaisten kanssa kahvittamassa marsunäyttelyssä. Paakelsia oli tarjolla monenlaista

ja marsujakin oli näyttelysalissa tuomarien tarkasteltavina kovin monenlaisia,
nakuista

hippeihin